Yritin kerätä mahdollisimman paljon poneja ajoon lauantaina meidän viimeisen illan kunniaksi, sain kolme. Lähdettiin siinä viiden jälkeen ajamaan, päätettiin että mennään tarkistamaan minkälaisessa kunnossa on rata on, jos rata olisi ollut huonossa kunnossa olisimme menneet maastoon. Jäimme kuitenkin radalle ajamaan pimenevään iltaan. Mukanamme oli Otto ja Eetu omistajineen ja Pippuri lainakuskin kanssa, Oskun vuokraajakin oli illalla tallilla, mutta ei tullut ajamaan kanssamme. Ajettiin n. 8-10 kierrosta, tosin loppuakohden porukka pieneni. Ajattelin koittaa mennä Petterin kanssa lujaa ravia kierroksen verran, mutta ponin ottaessa laukan annoin mennä, tosin ei olisi kannattanut. Laukka muuttui lopulta kiitolaukaksi, oikeaksi kiitolaukaksi, Petteri ei ole koskaan mennyt niin lujaa! Mutta yllättävää oli se, että yhtäkkisistä tunteista yksikään ei ollut pelkoa, ihmetyksestä päästyäni sain jarrutettua ponin takaisin raviin ja mitään ei tälläkään kertaa tapahtunut. Onneksi rataa riittää. Nyt vauhtia tosiaan pystyy kutsumaan kiitolaukaksi. Harmittaa kun ei tullut otettua aikaa ensimmäisellä ajokerralla ja nyt. Vauhti oli aivan toinen myös ravissa. Haikeaa oli jättää taakseen ns. ravielämä Petterin kanssa, mutta toisaalta oli ihanaa palata takaisin sinne missä poni viihtyy kaikkein parhaiten eikä koskaan ole kiire. Tosin tänä iltana ei ollut kiire, tämä oli taas sitä parasta! Kavereiden kanssa ajamassa ilman mitään kiirettä. Parhaat sanat kuulin Pippurin lainakuskilta: "Mä en sano Pepalle hyvästejä, me nähdään vielä"! Niimpä, viimestään Alavuden laukkakisoissa!
Kiitokset tästä ajasta
Eetulle ja Otolle,
Oskulle ja Tepolle,
Sipelle ja Lillille,
Pippurille ja Murulle,
ja Myylle omistajineen!
Ja kaikille teille jotka kävitte reenamassa Petteriä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti