Poninpoika sairastaa...

Ei ollut matoja, tai jos oli niin ne ei ainakaan saanut Petteriä "kuolaamaan". Alkuviikosta syötin viime keväästä jääneen lääkkeen lopun ja kuurin loputtua juoksutin Pepan riimusta. Voi että sitä liman määrää mikä tuli alkuverkan aikana. Petteri ravasi ja suusta vaan valui kirkasta limaa. Keskutelin asiasta tallikavereiden kanssa ja tulin siihen tulokseen, että soitan eläinlääkärille ja toivon että saisimme jotain lääkettä. Kyselin vielä lisää kavereilta, joilla on omia hevosia, ja päätin soittaa ensin paikalliselle ell. Kauan kyllä mietin mitä sanon vakuuttaakseni lääkärin, lopulta keksin. Jos kerran limaa irrottavalla lääkkeellä tulee limaa enemmän, niin ehkäpä sillä saamme jotain. Ja kyllä, Ventipulmin ja syksyn tähystys vakuutti meille Spytolysiniä. Nyt toivotaan parasta! 10pv kuuri ja ahkeraa liikutusta, nyt luulisi liman saavan kyytiä!

Petteri on liikkunut erittäin ahkerasti kuluvalla viikolla. Maanantaina kävin ensin humputtelemassa päivällä maastossa ja illalla juoksutin liinassa pellolla. Virtaa riitti vaikka muillekin. Tiistaille riitti yksi lenkki maastossa, vaikka aika reippaasti menimme, poni ei silti ollut kovin hikinen.. Keskiviikkona aamulla yritin juoksuttaa liinassa, mutta koska poika ei totellut, heitin satulan selkään ja ratsastin. Jollain taisi olla hiukan huono päivä kun yritti mua ojaan tiputtaa. Nooo.. jos aamulla meni huonosti, poni oli aivan erilainen illalla. Koska jätkä oli tyhmä aamulla, joutui illallakin ratsastukseen. Ainoa kömmähdys mitä tapahtui oli se, että minä liukastuin selkään mennessä purupaalin päältä ja lensin selälleni! Selkään asti en kerennyt, mutta kerrankin pysyi sentään ohjat kädessä! Kovasti Pepa yritti alkuun vaan juosta, mutta muisti varmaan aamuisen ja päätti alkaa kuuntelemaan mitä pitää tehdä. Olisin varmasti muuten ratsastanut koko yön jos poni olisi ollut yhtä jäärä kuin aamulla! Onneksi ei tarvinnut mennä kuin reipas 30min. Ei väsymyksen merkkejä havaittavissa vaikka aamulla poni oli aivan hiestä märkä ja illalla vähän kaulalta.

Virtaa riittää joten ruokaa pitää ilmeisesti jostain yrittää nipistää, en kyllä tiedä mistä. Toinen vaihtoehto toki on yrittää ehtiä liikuttaa kaksi kertaa päivässä, mutta helpompaa olisi jos poni ei olisi niin energinen.

Kuolainen vuosi

Petteri, joka ei ikinä kuolaa lenkillä eikä suu vaahtoa vaikka mitä tekisi! Mietin syksyllä 2012 josko kokeilisi jotain kuparikuolaimia tms. jos se saisi pojan suun vaahtoamaan. Toimenpiteisiin en kuitenkaan ryhtynyt, nämä jäivät vain ajatuksiksi.

2.9.2012

• Madotettu 6.12.2012 Noromectin

Joskus helmikuun paikkeilla alkoi jätkän suusta vihdoin tulemaan kuolaa. Olin hieman onnellinen, koska eikös se ole hyvä merkki. Oikeastaan se oli limaa, vaaleaa, läpinäkyvää limaa. Tilanne kuitenkin meni vain pahemmaksi ja pahemmaksi, tosin läpinäkyvän liman mukana tuli oikeaa vaahtoa. Kävimme tunneilla ja valmennuksissa eikä kukaan osannut epäillä mitään. Ajattelimme että ehkäpä runsas kuolaaminen johtuu siitä, että sylkirauhaset alkoi toimimaan oikein yhtäkkiä. Huhtikuun alkuvaiheilla aloin olla huolissani, kaikki ei voi olla kunnossa. Vaahtoa tuli heti kun laittoi kuolaimet suuhun ja käytävällä oli suuri märkä läiskä siinä missä Petteri oli ollut kiinni. Yritin kysellä mahdollisimman monilta ja etsiä netistä tietoa, ei mitään. Entinen tallimestarimme ehdotti jos huuhtelisi suuta muutaman päivän ja katsoisi tulisiko muutosta. Ei tullut, soitin klinikalle toukokuun alussa. Sama käsky tuli sieltä, huuhtele suuta siihen asti kunnes tulette tänne. Ennen klinikkaa aloin ratsastamaan pelkällä riimulla, pelkäsin että hampaissa on jotain. Kuolaa tuli silti, vaikka vähemmässä määrin. Muutama päivä ennen klinikalle lähtöä poni alkoi yskimään. 

• 24.5.2013 klinikalla

Kopissa odoteltiin muutama tunti, eikä poni osannut olla yksin rauhassa..

Raspattiin hampaat, hiekkaultra puhdas, tähystyksessä havaittiin keuhkoputkessa paljon sitkeää limaa (selittää yskimisen), lantanäyte puhdas. Lääkkeeksi saimme limaa irrottavaa lääkettä jota piti syöttää isot määrät aamulla ja illalla. Ponille siis aamuksi väkirehutarjoilu, että lääkkeet saatiin suht hyvin menemään. Helpotti, mutta oireet eivät kadonneet. Tuolta klinikalta sanottiin että olisi pitänyt syöttää toinenki kuuri, mutta laitumelle lähtö oli niin lähellä että tilasimme sieltä ell katsomaan.

Uimassa 31.5.2013

• 7.6.2013 poni siirtyi laitumelle omistajansa luo
• 11.6.2013 lähin ell kävi katsomassa Petteriä

Tarkistettiin taas hampaat jotka olivat ok. Kuolaaminen vasemmalla puolella oli voimakkaampaa. Pehmeä kitalaki turvotti ja näkyi makkarana kielen takana, edelleen köhi. Aloitettiin kortisonikuuri. Tällä meni paremmaksi taas, mutta kuolaaminen jatkui silti.

• 24.7.2013 sama ell kävi edelleen katsomassa Petteriä

Liikuttaessa tuli välillä verta sieraimesta. Hengitysäänet olivat hieman korostuneet vasemmalla. Imusolmukkeet hieman suurehkot. Edelleen välillä yskii. Otettiin verikokeet joista ei löytynyt mitään kummallista, suositeltiin aloitettavaksi c-vitamiini ja syöttää sitä suurella annoksella siirtymävaiheessa laitumelta talliin.

• 6.8.2013 Petteri siirtyi laitumelta talliin samalla vaihtaen paikkakuntaa
• 12.8.2013 ähkyssä hiekan takia

18.8.2013 (Kuva AmandaM)

• 23.8.2013 klinikalla jälleen

Hiekkaröntgeni otettu ja löydetty yhteensä 22x2cm hiekkaa suolistosta, mahatähystyksessä vanha, parantunut mahahaava, kaksi outoa riisinjyvän näköistä pattia joista ell ei osannut sanoa mitään, mutta lupasi ottaa selvää. Koskaan ei kuitenkkan mitään kuulunut, joten luulen että asia jäi sikseen. Keuhkotähystyksessä löytyi jonkin verran paksua limaa henkitorven alkupäässä ja äänihuulet olivat hieman ärtyneet. Raspatessa löytyi piikkejä ja kielessä haava. Otettiin myös verikokeet ja saatiin vihdoin lupa rokotukselle. Lääkkeeksi tältä reissulta psylliumia + omeprazolia + magnesiamaitoa. Näillä mentiin.

• 4.9.2013 raviskan ell tarkisti että suu oli kunnossa ja vihdoin rokotettiin
• 26.9.2013 tehoste rokotus

3.10.2013

• 10.10.2013 klinikalla hiekkaröntgeni joka oli puhdas!!
• 27.10.2013 Petteri matkusti opiskelupaikkakunnalleni kotiinsa

Joulukuun aikana syötin uudestaan kortisoni kuurin, tällä kertaa auttoi hieman mutta ei niin suurta muutosta kuin kesällä. Päätettiin kutsua klinikalta ell käymään kun kerta oli muutenkin tännepäin tulossa.

• 9.1.2014 ell käymässä

Hampaat tarkistettu ja oli ok. Ei pienintäkään piikkiä eikä mitään raspattavaa, hyvä Petteri! Mahasaivartaja epäily ja lääkkeeksi yllättäen matolääke.

• Madotettu 14.1.2014 Hippomectin

20.1 liikutuksesta tuli vihdoin mahdollista muutenkin kuin pelkässä käynnissä. Kolmen kunnon lenkin jälkeen huomiona: kuolaaminen kadonnut!! En voi uskoa tätä vieläkään, Pepallako oikeasti oli matoja. Mitä? Ja näillä oireilla. Odotan ja pelkään että kuolaaminen jatkuu...

• Muutama fakta käpymadosta joita ell kertoi:

1. Ei näy lantanäytteessä
2. Oireina heinä-, elokuussa pieniä patteja kainaloissa ja lavoissa
3. Jotkus kuolaavat mahdottomasti
4. Ei välttämättä huomaa ulkoapäin
5. Tarttuu lentäen, ei siis esim. lantaa syömällä
6. Luullaan että on sukupuuttoon kuollut, mutta viime aikoina löytynyt tapauksia

23.1.2014 Lenkin jälkeen

Nyt vaan katsellaan ja odotellaan mitä huominen tuo tullessaan ja oliko todella syynä vain madot vai onko taustalla jotain muutakin. Itse edelleen epäilen limaa..

Parasta toivoen Petteri 23.1.2014

Haaste

Kokeillaan nyt kun kerran haastettiin, haastajana toimi Hän

Säännöt:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Heidän tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.

5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.

6. Ei takaisin-haastamisia.

11 asiaa minusta:

1. Olen aloittanut hevostelun parhaassa mahdollisessa paikassa ja saanut hyvät opit heti alkuun.

2. En tule ikinä unohtamaan sitä paikkaa, eikä tule Petterikään.

3. Aloitin samaisella kotieläintilalla myös kaneilun, kaikki 6 kania on peräisin sieltä.

4. Omaan hyvin suuria unelmia, kuten vuonohevosten kasvatuksen.

5. Jätän kaiken viime tippaan ja koskaan se ei ole hyvä idea.

6. En myöskään osaa mennä ajoissa nukkumaan.

7. Inhoan muutosta yli kaiken!

8. Ja kiirettä!

9. Ehdottomasti parhaat ystäväni löytyvät tallista, unohtamatta tietenkään Wiliä kotona ja Nallea taivaassa.

10. Rakastan sänkyä, mikään ei voita löhöilyä peiton alla lämpimässä.

11. Mökki, I love it. Hullua vai mitä?

11 vastausta kysymyksiin:

1. Miksi juuri hevoset?

- Valinta tehtiin lukion kolmosella kun piti päättää mihin lähtee opiskelemaan ja vaihtoehtoina oli lehmät ja hevoset. Päätös ei ollut todellakaan helppo. Mutta aikani vertailin molempien hyviä ja huonoja puolia ja päätin lähteä hevospuolelle juuri siksi, että hyviä puolia oli enemmän. (Tiedä sitte vaikuttiko Petteri päätökseen..) Olen vähän jälkijunassa hypännyt heppailuun, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan : )

2. Oletko helposti kateellinen?

- En. Tietenkin myönnän että välillä olen hyvinkin kateellinen yhdelle tallimme hevosista jolla ei ole mitään ongelmia, ei edes huono heinä laita vatsaa sekaisin.. Mutta Petteri on silti paras ja siitä saa olla ylpeä! Miksi olla kateellinen kun on itsellä niin paljon! Osaan siis arvostaa sitä mitä olen saanut.

3. Jos joutuisit muuttamaan pois Suomesta, mihin muuttaisit ja miksi?

- Ennen olisin vastannut että Romania, nyt sanoisin varmaan että Norja tai Yhdysvallat. Norjasta löytyy niitä pystyharjaisia palloja vuonoilta, niitä olisi mahtava nähdä ja niiden kanssa elää.. Suuria haaveita..

4. Mikä on suurimpia pelkojasi?

- Vai pelko. Pelkään ampiaisia yli kaiken, koska yksikään ei ole onnistunut pistämään minua. Toisaalta myös pelkään että jonain aamuna tallimme on kärventynyt ja ystäväni sen mukana.. ei kiva : ( Pelkään myös menettäväni tämän mahtavuuden mitä olen saanut; Petteri, Wili, kanit...

5. Millaisia unia useimmiten näet?

- Tähän on erittäin vaikea vastata sillä en yleensä muista niitä. Viimeisimpiä kuitenkin on ollut heppailu unet, joissa olen ollut lähdössä ratsastamaan kavereiden kanssa tai se kun karhu on ollut tallin pihassa xP

6. Jääkö tv-ohjelmien sanonnat käyttöösi?

- Toivottavasti ei ainakaan. Tiedostamatta saatan käyttää, mutta tietoisesti ei.

7. Mitä ajattelet jos kassajonossa edessäsi seisoisi henkilö, joka on juuri purskahtamassa itkuun?

- "voi toista"

8. Mikä on/oli lempiaineesi koulussa? Miksi?

- Ensimmäisenä mieleen tuli psykologia entisessä lukiossani, ja syy tähän on se, että meillä oli aivan mahtava opettaja! Heppakoulussa taas ajo ensimmäisenä vuotena, mikä olisikaan parempaa kuin käydä ajamassa luottoputeilla kunnon lenkkejä kavereiden kanssa? Ajaminen on vaan niin superia ja varsinkin ryhmässä ja hienoissa maastoissa.

9. Jos sinusta kiertäisi perättömiä juoruja ja haluaisit ns. puhdistaa maineesi, miten sen tekisit?

- Hyökkäisin suoraan päin ja selvittäisin asian ja vaatimalla vaatisin asian oikaisua!

10. Onko jotain sellaista mitä et söisi mistään hinnasta?

- Hmmm.. ötökät, luulisin : )

11. Mikä oli ensireaktiosi kun sait haasteen minulta?

- WTF

11 haastettua:

1. Vassen elämää

2. Janita's life

3. Rakkaudesta lajiin

4. -Elämäni hevostyttönä-

5. Ripauksia onnesta

6. My little life with horses

7. Porkkanan voimalla!

8. Heinää & Käpälänjälkiä

9. Pellavaista elämää

10. Kedon kaunein Kukkanen

11. Catilinan elämää

11 uutta kysymysta haastetuille:

1. Kuuluuko talliin muita eläimiä kuin hevoset? Miksi/miksei?

2. Pihatto vai talli? Miksi?

3. Mikä ns. hevoslajeista on sinun juttusi? Miksi?

4. Kuka on/on ollut elämäsi merkittävin hevonen? Miksi?

5. Mitä mieltä olet loimittamisesta? Miksi?

6. Entäpä hevosten ulkoilun pakkasrajasta? Miksi?

7. Pystyisitkö viemään hevosesi paikkaan jossa joutuisit itse hoitamaan kaikki tallin asiat (hoitaa, siivota, huolehtia että talli ei jäädy..)? Miksi/Mikset?

8. Pidätkö hevosella mieluummin paljon kuiviketta karsinassa vai pienen nokon (lue: uiko hevonen kuivikkeessa vai ei)? Miksi/miksei?

9. Montako tuntia yleensä vierähtää tallilla?

10. Kuinka monimutkainen on/olisi hevosesi ruokinta? (Miksi siis syötät tuota ja tuota?)

11. Miten löysit hevoset? Mistä siis kaikki alkoi?

Viikko 2

Enemmän tai vähemmän informaatiota kuluneesta viikosta:

Päivä 6:
Viimeinen työssäoppimispäivä minulla ja Petterillä. Varmistin tällöin myös että saan kengittäjän täältä, mutta se tietää aina Petterin vientiä paikan päälle ja hieman korkeampaa hintaa, mutta hyvästä maksaa. Laitoin tilaukseen psylliumia <3 ihanaa...

Päivä 7:
Vuorossa oli ohjasajoa kiitos karkurin. Noh, hyvin se ainakin sujui vaikka sai vähän jännittää jäänkö paikalleni kun Petteri lähtee yksinään taas seikkailemaan. Ja hyvin pelottavia oli vastaan tulevat heijastimiin pukeutuneet ihmiset -.-'. Harjoittelimme myös hyvin aktiivisesti sitä kuinka lähdetään tallista, tosin täysin samaa mieltä emme asiasta olleet. Päätin, että seuraavan kerran kun tulee kelit ajaa varmistan että tallissa on joku päästämässä meidät irti. Uudet kuolaimet jarruttaa paljon paremmin mutta ikinä ei voi olla liian varma. Illan päätteeksi otin myös klipperin käteen ja tässä on tulos:

Kivat makkarat xP

Päivä 8:
Kaustiselta soitettiin ja he varmistivat tulonsa huomiseksi. Yritimme kovasti mennä koulua tallimme pihassa, ainakin poni pyöristyi jonkin verran.. ja kompasteli.. ja onnistui astumaan jokaiseen kiveen...

Päivä 9:
Vuorossa siis eläinlääkäri. Olin hieman yli-innokas ja ajattelin olla ajoissa paikalla ettei aina tarvitse olla kiire. Puoli kahden aikaan olin tallilla ja heittelin päiväheiniä kaikessa rauhassa, siivosin boksin, katsoin kun kaveri laittoin hevosen ja lähti ratsastamaan, vaihdoin tarhan siivoamiseen, kaveri tuli takaisin.. aloin miettiä ovatkohan he unohtaneet meidät.. kunnes puhelin soi ja sieltä he sitten jo tulivatkin. Ensin kerroin oireet, sitten esittelin kaikki viimeisen vuoden aikana tulleet ell paperit (tällä aikaa ell avustaja tutki Petteriä ja haki tarvikkeita) ja päätettiin katsoa ensin suuhun. Ei mitään, ei yhtään mitään. Todella hyvässä kunnossa olevat hampaat, ei ollut mitään raspattavaa. Mietittiin ja kyseltiin uudestaan madotukset yms. Ell antoi meille kaksi vaihtoehtoa: 1. mahasaivartaja eli käpymato -> selvitään vain ja ainoastaan matolääkkeellä ja soitolla edelliselle tallille. 2. sylkirauhasilla on jokin ongelma -> ei mahdollisia toimenpiteitä, eikä se haittaa ponin elämää milläänlailla.. kunhan ei olisi limaa missään. Kiitos käynnistä, simppeli juttu eikä tarvitse enää miettiä tätä ongelmaa.

Päivä 10:
Ah ihanaa, psyllium saapui <3 nyt jo, nopeaa toimintaa! Samantien purkki auki ja psyllit turpoamaan ja ponin nenän eteen. Liikutuksen puolesta oli vuorossa pihassa hinkkaamista, muka niin kylmässä ilmassa, ilman satulaa. Muut askellajit eivät tulleet kysymykseenkään tuossa koppuraisessa pihassa, joten käynnissä jumppaamista, väistöjä sun muuta.

Päivä 11:
Luvassa hierontaa. Hierojan tulon varmistin jo välipäivinä ja kyllä kannatti! Löytyipä jumi kohdat ja nyt ainakin mieli lepää kun ei tarvitse miettiä onko satula liian kapea ja painaako vai ei. Vastaus on onneksi ei. Ainoat suuremmin kipeät kohdat on ryntäissä ja selässä satulan takana ja hoitona tai pikemminkin suosituksena on liikutuksen jälkeen laittaa jotain lämmintä, kuten arnikaa, linimenttiä, bottia, selkään. Hieronta meni hyvin ja Pepa osasi käyttäytyä, onneksi.. Illalla sisälle haettaessa oli kyllä aivan pönttö, yritti tulla lankojen läpi yksinään, liekö liikaa virtaa....

Päivä 12:
Vapaata, tai niin Petteri varmasti luulee. Jos suunnitelmat pitävät paikkansa, käyn kävelyttämässä jätkää jonkun verran ennen päiväheiniä. Ja niin naurettavaa kun se onkin, Pepa LOIMITETAAN aamulla.. tosin siihen on kyllä ihan looginen selitys: hieronta. Ihan vain ettei mene rahat hukkaan. Vielä naurettavampaa on se, että en omista sadeloimea paksumpaa loimea joten täytyy heittää heti kaksi loimea päällekkäin, että mahdollisesti olisi enemmän hyötyä kuin haittaa.

Petterin joululoma

Mikä loma? Ei Petterillä ainakaan. Tuplasin nimittäin jätkän liikunnan, aamulla n. 8km ja illalla sama. No, ainakin talvikarvaa irtosi ja maha pieneni.

7:30 ukko lähdössä matkaan

Elikkäs, kulkupelinäni harjoitteluun toimi mikäs muu kuin hevonen eli Petteri. Noin 7:30 startattiiin pimeään aamuun joko ratsain tai kärryillä. Kuten kuvasta näkyy, poni oli varustettu hyvin heijastimilla ja kuskilla oli vielä kypärälamppu että näki eteensä. Matkaan kului tunti, joskus vähän yli ja joskus vähän ali. Yhtenä laiskana aamuna matkasimme melkein 1,5h! Perillä jätkä sai loput aamuheinät ja lämmintä melassivettä. Noin 11 aikaan heitin jätkän ulos päiväunien jälkeen ja vaihtelevasti lähdimme kotimatkalle 14-17. Mukavaa oli varmasti myös Pepalla, saihan siivota tarhasta yöllisen asukin jämäheinät + painella kotiin niin lujaa kuin jaloistaan pääsi.

Toysetin kanssa Petteri vuorotteli tarhaa. Ehkäpä maailman kiltein ori! Ihan huippu.

Toysetilla on samaa ongelmaa kuin Petterillä, nimittäin limaa keuhkoputkessa ja kukaan ei osaa sanoa mistä johtuu ja miten sen saa pois. Tosin, tämä kaveri on nyt siinä pisteessä että aina ennen lenkkiä höyrytetään parikymmentä minuuttia. Toysetti ainakin minulle opetti sen, että hevosista voi saada, sukupuoleen katsomatta, mahtavia yksilöitä oikeissa käsissä. Ja tämä kaveri siis 4w.

Asteri, ainoa eläin jolla pääsin ajamaan.

Mikä ehkä parasta, pääsin pitkästä aikaa ajamaan hevosta! Siis ihan oikeaa hevosta ja vieläpä suomenhepoa! Vauhti ei tosin ollut päätähuimaavaa, ainakaan kuin hetkisen, tällä kaverilla myös selittämätön ongelma. Kaikkea on tutkittu, mutta mitään ei ole löydetty ja jos nelivuotias ei pysty juoksemaan kuin pienen pätkän reippaammin, väsähtää sen pätkän jälkeen totaalisesti eikä kestä kuin yksinkertaisimman ruokinnan niin kaikki ei ole kunnossa. Mutta pääsimpähän ajamaan! ..ja Petteri "tykkäsi" katsella tarhassa. Itsehän tyhmäili ajaessa, että aloitamme alusta koko homman, juhuu...

Seiska, ihastuin tähänkin tammamammaan.

Seiska oli niin raasu, ulkoilee yöt ja nukkuu päivät. Kuorsaa karsinassa pitkällään eikä välittänyt vaikka karsinan ovea avasi ja lakaisi sinne. Päiväheinäajan tamma kyllä tietää ja odottelee ovella valmiina. Ja mikä parasta, tarhaili välillä Toysetin tarhassa ja on myös tuon samaisen orin seinänaapuri.

Mahtavat 10pv ja opittu paljon kaikenlaista, mm. Petterin kavio-ongelmat johtuu hyvin todennäköisesti hiekka- ja mahaongelmista. Tosin, jouduin tehdä raskaan päätöksen ja lyötiin Petterille takakengät takaisin siihen asti että ehkä tulee lunta eikä ole enää niin liukas. Ei nimittäin pysy pystyssä enää missään, mitenkään...