Päivä 6:
Viimeinen työssäoppimispäivä minulla ja Petterillä. Varmistin tällöin myös että saan kengittäjän täältä, mutta se tietää aina Petterin vientiä paikan päälle ja hieman korkeampaa hintaa, mutta hyvästä maksaa. Laitoin tilaukseen psylliumia <3 ihanaa...
Päivä 7:
Vuorossa oli ohjasajoa kiitos karkurin. Noh, hyvin se ainakin sujui vaikka sai vähän jännittää jäänkö paikalleni kun Petteri lähtee yksinään taas seikkailemaan. Ja hyvin pelottavia oli vastaan tulevat heijastimiin pukeutuneet ihmiset -.-'. Harjoittelimme myös hyvin aktiivisesti sitä kuinka lähdetään tallista, tosin täysin samaa mieltä emme asiasta olleet. Päätin, että seuraavan kerran kun tulee kelit ajaa varmistan että tallissa on joku päästämässä meidät irti. Uudet kuolaimet jarruttaa paljon paremmin mutta ikinä ei voi olla liian varma. Illan päätteeksi otin myös klipperin käteen ja tässä on tulos:
Kivat makkarat xP |
Kaustiselta soitettiin ja he varmistivat tulonsa huomiseksi. Yritimme kovasti mennä koulua tallimme pihassa, ainakin poni pyöristyi jonkin verran.. ja kompasteli.. ja onnistui astumaan jokaiseen kiveen...
Päivä 9:
Vuorossa siis eläinlääkäri. Olin hieman yli-innokas ja ajattelin olla ajoissa paikalla ettei aina tarvitse olla kiire. Puoli kahden aikaan olin tallilla ja heittelin päiväheiniä kaikessa rauhassa, siivosin boksin, katsoin kun kaveri laittoin hevosen ja lähti ratsastamaan, vaihdoin tarhan siivoamiseen, kaveri tuli takaisin.. aloin miettiä ovatkohan he unohtaneet meidät.. kunnes puhelin soi ja sieltä he sitten jo tulivatkin. Ensin kerroin oireet, sitten esittelin kaikki viimeisen vuoden aikana tulleet ell paperit (tällä aikaa ell avustaja tutki Petteriä ja haki tarvikkeita) ja päätettiin katsoa ensin suuhun. Ei mitään, ei yhtään mitään. Todella hyvässä kunnossa olevat hampaat, ei ollut mitään raspattavaa. Mietittiin ja kyseltiin uudestaan madotukset yms. Ell antoi meille kaksi vaihtoehtoa: 1. mahasaivartaja eli käpymato -> selvitään vain ja ainoastaan matolääkkeellä ja soitolla edelliselle tallille. 2. sylkirauhasilla on jokin ongelma -> ei mahdollisia toimenpiteitä, eikä se haittaa ponin elämää milläänlailla.. kunhan ei olisi limaa missään. Kiitos käynnistä, simppeli juttu eikä tarvitse enää miettiä tätä ongelmaa.
Päivä 10:
Ah ihanaa, psyllium saapui <3 nyt jo, nopeaa toimintaa! Samantien purkki auki ja psyllit turpoamaan ja ponin nenän eteen. Liikutuksen puolesta oli vuorossa pihassa hinkkaamista, muka niin kylmässä ilmassa, ilman satulaa. Muut askellajit eivät tulleet kysymykseenkään tuossa koppuraisessa pihassa, joten käynnissä jumppaamista, väistöjä sun muuta.
Päivä 11:
Luvassa hierontaa. Hierojan tulon varmistin jo välipäivinä ja kyllä kannatti! Löytyipä jumi kohdat ja nyt ainakin mieli lepää kun ei tarvitse miettiä onko satula liian kapea ja painaako vai ei. Vastaus on onneksi ei. Ainoat suuremmin kipeät kohdat on ryntäissä ja selässä satulan takana ja hoitona tai pikemminkin suosituksena on liikutuksen jälkeen laittaa jotain lämmintä, kuten arnikaa, linimenttiä, bottia, selkään. Hieronta meni hyvin ja Pepa osasi käyttäytyä, onneksi.. Illalla sisälle haettaessa oli kyllä aivan pönttö, yritti tulla lankojen läpi yksinään, liekö liikaa virtaa....
Päivä 12:
Vapaata, tai niin Petteri varmasti luulee. Jos suunnitelmat pitävät paikkansa, käyn kävelyttämässä jätkää jonkun verran ennen päiväheiniä. Ja niin naurettavaa kun se onkin, Pepa LOIMITETAAN aamulla.. tosin siihen on kyllä ihan looginen selitys: hieronta. Ihan vain ettei mene rahat hukkaan. Vielä naurettavampaa on se, että en omista sadeloimea paksumpaa loimea joten täytyy heittää heti kaksi loimea päällekkäin, että mahdollisesti olisi enemmän hyötyä kuin haittaa.
Sulle on haaste :) http://wiikinkiponit.blogspot.fi/2014/01/haaste.html
VastaaPoista