Mitäkö minulle kuuluu?

Ellu on höpöttänyt sitä sun tätä ja nyt on mun vuoro kirjoittaa. Voisin kertoa tämän teille tanskaksikin, mutta koska olen jo monta vuotta asustellut Suomessa, ajattelin käyttää maan kieltä. Näin elokuun loppu vaiheilla on hyvä muistella kulunutta kesää ja aurinkoa <3

Kesäni on ollut loistava aikoihin! Toki jalkani oli pitkään todella kipeä vaikka sitä yritettiin hoitaa. Lääkärissäkin käytiin ainakin kaksi kertaa kesän aikana. Ötököitä on ollut aivan valtavasti ja minulle puettiin päähän vielä tyhmä seepra pipo ja myrkkyä on ruiskutettu. Hirmuisesti on myös kutittanut! Ja koska olen hinkannut itseäni pitkin pihaton seiniä, kengittäjä laittoi ryntäisiini ja häntääni pahan hajuista tervaa, mutta kumma kyllä, se auttoi!!!

20.7.2014

Loistavaa on ollut myös se, että olen saanut olla kavereiden kanssa laitumella! Ensin jouduin olemaan koko ajan yksin, pääsin kyllä laitumelle. Onneksi kuitenkin pian tajuttiin että voinhan minä poikien kanssa viettää päivät! Sain hetkeksi myös yökaveriksi Sailan, mutta koska en uskaltanut levätä kunnolla, jouduin taas olemaan yksin. Lopuksi vaihdoin pihattoa, jossa asustelen edelleen. Ennen siellä asui Hopo ja Peikko, sitten Peikko muutti muualle. Päivisin Peikko ja uusi hevonen Tare oli meidän kanssa laitumella.

Tässä me pojat laitsalla 20.7.2014

Nykyisen olemme Hopon kanssa kahdestaan yöt ja päivät. Pääsemme jatkuvasti myös laitumelle, pitkään aikaan siellä ei kuitenkaan ole ollut kunnolla ruokaa, joten olemme päässeet iltaisin kauemmaksi syömään kunnon vihreää! Kesästä täytyy osata nauttia, se on kuitenkin vain kerran vuodessa.

Samoin kuin ystävistä! 25.8.2014

Minä ja Hopo rehevämmällä laitumella 23.8.2014

Mikäs tässä kun luottamus kohdallaan, naapurin mummo vahtii untamme. 19.7.2014

Ja mitä liikuntaan tulee, niin olen liikkunut enemmän kuin milloinkaan! Samoin selässäni on käynyt kesän aikana enemmän uusia ratsastajia kuin moneen vuoteen yhteensä. Olen myös muistanut juksata heitä välillä! Mukavinta on ollut mennä maastossa lujaa, sen jälkeen kun jalkani kokivat ihmeparantumisen. Yhtenä lauantaina pystyinkin liikkumaan täysin normaalisti! Sillä viikolla toki kävimme lääkärissä ja jouduin viettämään yhden yön yksin. Toki on ollut mukavaa kun olen saanut kantaa pieniä ratsastajia selässäni tai kärrytellä heitä ja silloin olen saanut aina paljon rapsutuksia ja haleja! Kerran jopa annoin heidän tulla luokseni kun makoilin.

Yö yksin. 22.7.2014

Satulan sovitus päivänä mua kiinnosti näin paljon! 19.8.2014

4h retkellä laavulla Riinan kanssa. 30.8.2014

Olen käynyt myös muutaman talutuskeikan tekemässä, joiden palkoilla Ellu on ostanut minulle back on track suojia ja maksanut kengityksiä. Kuulemma oli mun vuoro tarjota! Olisin ite halunnut vain porkkanoita ja banaaneja, kuulemma niin isoilla summilla ei voi ostaa vaan herkkuja... aika tyhmää vai mitä?

Tupaswillassa keski-aika markkinoilla 15.6.2014

Huippua on ollut myös käydä uimassa! Tai ennemminkin kahlaamassa, koska en oikein uskalla uida kuin pieniä pätkiä ja vain jos Ellu pitää minusta huolen. Kerran olen myös päässyt hyppäämään esteitä ja se vasta mukavaa olikin! En ymmärrä miksei niin voitaisi tehdä useammin kun kerran on kenttä ja hyvät esteet.

Kesän ensimmäinen kahlaus. 29.6.2014

Tämän kesän avulla jaksaa oikein hyvin tulevan talven pakkaset, lumet ja kuivaheinät! Toiveissa yhtä ihana kesä ja kaverit ensi vuonna. Ensi viikolla on kuulemma aika sanoa heipat Hopolle ja muille, ikävä tulee, mutta eiköhän me vielä nähdä! Unelmissa ainakin.

Rakkain laidunterveisin Petteri. 20.8.2014

Lihava poni

Laiduntarjoilu jatkukoon! 25.8.2014

Mikäs sen mahtavampaa kun käydä syömässä kunnon pitkää heinää toisella laitumella... ainakin Hopon ja Petterin mielestä. Tein ukkeleille minilaitumen toiselle pellolle, jossa on vielä pitkää heinää. Kerrankin kun on mahdollisuus oikeisiin laitumiin, kai ne täytyy hyödyntää! Talvella ehtii syödä kuivaheinää ja olemaan tarhoissa.

Hopo & Petteri 25.8.2014

Omaan tarhaan jouduttua voi kaveria hieman rapsuttaa. Tai ei huono ole tarjoilu sielläkään, nimittäin pojilla on portti auki laitumelle. Välillä on myös mukava nuolaista kivennäistä kiposta.

25.8.2014

25.8.2014

Petterin tyylinäyte irtojuoksutuksesta. Kenties pupulle sukua? Helppoa liikuntaa minulle. Hopon ja Petterin irtojuoksutus kentällä, kun molemmilla aivan älyttömästi virtaa. Ja jotain on melkein joka päivä tehtävä, on nimittäin kiloja tullut lisää! Chia-siementen laihduttava vaikutus taitaa olla totta. Nimittäin mikään muu ei ole muuttunut, jätin vain chian ruokinnasta pois viikoksi. Ellei sitten hiekkaa ole kertynyt liikaa...

Gamma

Kuuntelin aamulla Tarea ruokkiessani, että mikä ihme rapisee rehuvarastossa. Kukas muukaan siellä kun Gamma syömässä Mooneyn väkirehuja. Tai pikemminkin keräämässä parhaimmat päältä, eli leivän palaset.

24.8.2014

Sunnuntai ajelulla, mukana matkassa oli Susanna Riinalla. Mukavan reipas kärryajelu mahtavassa illassa. Jos tämän päivän sovitettu satula oli huono, niin ainakin kärrylenkki oli onnistunut ja hyvä! Näissä tunnelmissa on hyvä polkaista viimeinen viikko käyntiin, Petterin laidun"loma" kyllä vielä jatkuu, mutta minun on aika palata arkeen.

Hyvä päivä!

Vihdoin uskallan sanoa sen ääneen, Petterillä on puhtaat liikkeet! Lauantaina 9.8. menimme ravissa ensikertaa puhtain askelin. En uskaltanut muuta kuin toivoa, että jatkuvat jalkavaivat olisivat jo ohi. Nyt olen saanut asiaan varmuuden ja uskalsin tänään pitkän tauon jälkeen hypätä! Miten me nautimmekaan! Torstaina kyllä hypytin Petteriä liinassa, mutta eihän se sama asia ole kuin itse hypätä. Huominen tuo varmuuden siitä, onko jalat nyt oikeasti kunnossa. Oikea vuohinen turvottelee lähes jatkuvasti, mutta uskon sen johtuvan nuljuluun tulehduksesta. Tarkoituksena on nyt pitää muuten jalat turvottomina kylmäämällä ja savihoidolla.

Kilojakin on lähtenyt, mutta urakkaa on vielä monta kiloa.

Terveillä jaloilla laihduttaminenkin on paljon helpompaa ja mukavampaa! Lyhyessä ajassa olen saanut uskomattoman määrän painoa pois ponilta (kiinteytynyt, ei laihtunut!!!), enkä ole edes ruokintaa muuttanut, isontanut vain laidunta ja lisännyt liikuntaa. Nyt kun saan Petterin normaalipainoiseksi, ehkä hieman sporttikuntoiseksikin, ei kiloja tule enää lisää koskaan! Ei ainakaan, että kaikki siitä jaksaa jauhaa vaikka asian tiedän kyllä. Mieluummin lihava kuin hiekkaähky joka viikko. Onneksi siihenkin on löytynyt ratkaisu ;)

Tällaiset vaaleanpunaiset poistuivat Petterin kavioista 8.8.

Loistavia uutisia myös kengityksen tiimoilta! 6vk nuo miehekkään vaaleanpunaiset mömmöt ja vihreät pohjalliset olivat saaneet aikaan sen, että kavionpohjat olivat vahvistuneet. Toki osasyynä voi olla se, että vihdoin! biotiinin syöttö näkyy ja kaviot kasvaa! Ei ehkä vielä normaalia vauhtia, mutta kasvavat ja sekös mikä on tärkeintä! Laitettiin enää siis vain pohjalliset, ehkä saamme nekin kohta pois.

Hippoterapiassa

8.7.2014

Petteri & Saila

Välillä on mukava sukeltaa, parhaimmillaan meni jopa silmätkin veden alle :)

Ja herkut matkassa...

4.8.2014

Lumpeetkin on hyviä :)

Klinikalla osa 3

Loppuihan se itsehillintä. En pystynyt enää katsomaan ponia, jonka jalka on niin turvonnut että sen näkee kaukaa. Romahdin siis yhtenä päivänä kun hain pojan käytävälle hoidettavaksi ja soitin klinikalle kysyäkseni, mitä tuon kanssa pitäisi tehdä ja onko ylipäätään mitään tehtävissä. Kerrottuani tilanteen, meinasi heppu puhelimen toisessa päässä, että voi olla vanha vaiva tai sitten hankkarin päässä jotain. Ei muuta kuin kuskille soitto ja varattiin aika seuraavalle päivälle eli 21.7. Ja kuten jokainen osaa laskea niin ei ollut kulunut kuukauttakaan viimeisestä klinikkareissusta. Ei kiva...

Klinikka aamuna Petteri teki vielä ratsastustunnin. Silloin en itse edes muistanut enää, että olimme iltapäivällä klinikalle matkaamassa. Ennen klo 15 olimme Laukaan klinikan pihassa ja jäimme odottelemaan tuomiota. Vihdoin ja viimein pääsimme sisään ja kohta eläinlääkäri saapuikin kyselemään lisätietoja ja kokeilemaan jalkoja. Taivutettiin etuset. Meni huomattavasti paremmin kuin viimeksi. Vej oli enää vain 1/5 ja oej 0/5. Menimme vielä maneesiin juoksuttamaan ympyrällä. Vej oli nyt 2/5. Hoitava eläinlääkäri meinasi, että Petteri on vaan niin lihava ettei jalat kestä. Piikitti molemmat etuset vuohisesta ja polvitaipeesta. Polvitaipeessa oli niin paljon nestettä, että se tuli ulos kun ell laittoi piikin. Mainitsi myös että kuvissa näkyi muutosta kehärenkaassa, mutta sanoi ettei tarvitsisi huolehtia. Kuvia en kuitenkaan saanut edes pyynnöstä mukaan.

Ehkä siis vaan luotamme, ettei tarvitse olla huolissaan (vaikka olen silti). Hoitona jokaisen liikutuksen jälkeen kylmäys vedellä molempiin etusiin, jonka jälkeen laitetaan savet. Liikutuksen aloitettua jalat ovat pysyneet ihan ok kunnossa, hieman oej on ollut turvoksissa, mutta ylempää jalat ovat hyvin kuivat. Nyt en vie ponia enää klinikalle ennen kun se vikoo. Olkoot jalat turvonneet jos ovat hoidosta huolimatta. Tottahan se on, että Petteri on lihava, mutta ei läheskään niin lihava kuin mitä on aiemmin elämässään ollut ja se on jo jotain. Alle kuukaudessa myös painoa on lähtenyt valtavasti ja poni on kiinteytynyt. Nyt pitäisi vain jotenkin saada poni laihtumaan (kiinteytymään) ja samalla pitää jalat kuivina.