13.4.2015

Hieronta part. 2

Sain sovittua pitkälle perjantaille hieronnan Petterille. Enimmäkseen halusin varmistaa selän tilanteen. Kuluneen kuukauden aikana olin jokaisen lenkin jälkeen hieronut selkään arnikaa ja jalkojen kylmäyksen aikana käytin back on track selänlämmitintä. Pääasiassa liikuttaminen oli ollut radalla ajamista, ratsastamassa olin käynyt ehkä 3-4 kertaa ja kerran niistä kunnolla. Homeopaattisia poni söi viikon verran ensimmäisen hieronnan jälkeen. Tiedä sitten mikä näistä oli auttanut, mutta selkä oli nyt kunnossa.

Ajaessa manasin muutamaan kertaan, kun poni ei voinut kävellä suoraan eikä varsinkaan siellä vasemmassa reunassa poissa muiden reenaajien jaloista. Ravatessa Petteri meni suoraa, mutta reunassa pysyminen oli vaikeaa. Kokeilin hieroa arnikaa muutaman kerran vasempaan lapaankin, jonka avulla ongelma poistui. Hieroja totesi koko vasemman puolen olevan kunnossa.

Mistä ponin ratsastusongelmat siis johtuivat? 23.3. olin poistanut kuvioista mahdolliset ongelmat suussa, kävimme silloin raspaamassa hampaat ja Petteri rokotettiin samalla. Hierojan siirtyessä oikealle puolelle, hän totesi oikean lavan olevan hieman kireä, mutta ei uskonut ongelman johtuvan siitä. Ratsastaja ei ollut liian painava, satula ei ollut huono ja muutkin varusteet sopivat hyvin. Mahdollinen syy löytyi ihan oikean puolen niskasta. Sain itsekin kokeilla kuinka lihas muljahteli ikävästi. Mietittiin yhdessä ensin hetki, että mistä kyseinen vaiva on voinut tulla, kunnes muistin joulukuisen klinikkakäynnin; kaulapantahan oli ollut juuri tuossa kohtaa, emmekä olleet saaneet naruja heti irti. Toisaalta, onneksi tähän löytyi jälleen yksinkertainen syy, enkä minä ollut syyllistynyt muuhun kuin siihen, että en ollut puuttunut ongelmaan aiemmin.

Hoito-ohjeeksi saimme jälleen homeopaattisia (itse olen hieman epäileväinen näitä kohtaan, mutta kai näitä voi kokeilla kun kuuluvat hintaan). Arnikaa laitan joka lenkin jälkeen niin lapaan kuin kaulaankin. Näin reilu viikkoa myöhemmin, lihaksen muljahtelu ei tunnu enää niin voimakkaasti, ajaessa poni painaa jälleen normaalista päätä alaspäin ja ratsastaminen on huomattavasti helpompaa, vaikka pakeneekin ohjastuntumaa jarruttaessa. Yritän parhaani mukaan jarruttaa istunnalla ja äänellä, mutta aina se vaan ei onnistu. Yhden lenkin ratsastin täysin vapailla ohjilla.

Mitäs tästä taas opimme?
  1. Älä vitkuttele jos arvelet tarvitsevasi mm. hierojaa
  2. Älä unohda osaa asioista, joita ponillasi on vikana
  3. Hoida ongelman aiheuttajaa, älä seurausta
  4. Älä luovuta, vaikket keksisikään heti ongelman aiheuttajaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti