Aloitetaan esteratsastuksen kilpailuharjoituksista, jotka järjesti me heppapuolelaiset pääsiäisen jälkeen 23.4. Osallistuimme Petterin kanssa pienimpään luokkaan mitä oli tarjolla ilman uusintaa. Luokkamme oli siis 50-60cm ja osallistujia oli hurjat 2 kpl, kaikki puhtaan radan suorittaneet palkittiin. Sain Petterille koppikyydin tallilta maneesille, joka oli kyllä suuri helpotus pitkän koulupäivän jälkeen. Laitoin ponin kuntoon kaverin kanssa hyvin pikaisesti, koska aikaa ei todellakaan ollut paljoa. Pikainen radan kävely ja ei muuta kuin selkään ja lämmittelemään. Alkukäynnit otin ulkona ja radan ollessa suurin piirtein valmis, ravit ja laukat ennen verkkaesteitä. Ensimmäiset hypyt meni ihan hyvin, kunnes ratamestari tuli valittamaan radasta rakentajille ja sitä piti alkaa korjaamaan. Aikaa oli niin paljon, etten tiennyt mitä olisi kannattanut tehdä; hypätä, kävellä, seisoa... Sain hyvän ja kannustavan neuvon ystävältäni, jolla on samalla tallilla hevonen, Meidän täytyy mennä yhdessä esteet, nyt näyttää että vaan minä menen, vaikkakin todellisuudessa Petteri meni ja minä mukana. Piti keskittyä viimeisiin kolmeen askeleeseen. Seuraavat hypyt menimme yhdessä ja poni hyppäsi todella hyvin. Tarkoitus ei ollut voittaa, vaan tehdä parhaamme. Nämä olivat toiset estepuolen harjoituskilpailut ja ensimmäinen pysty luokka. Ongelman varmasti toisi radan kolme okseria. 12 virhepistettä eli 3 puomin pudotusta. Menimme yhdessä radan ja poni oli aivan mahtava. Okserit eivät olleet pahimmat vastustajamme. Voittajina on aina hyvä lähteä kotiin. Sijoitus 2/2.
28.4. Sain kaverini ajamaan Petterillä ja lähetin hänet matkaan yksin. Olihan poika mennyt jo kerran hyvin kärryt perässä tänä keväänä. Onneksi tämä reissu meni hyvin, ilman mitään ongelmaa. Uskalsi kuski jopa puhelimessa puhua lenkin aikana.
Samalla viikolla vain humputtelimme, kävin ajamassa uudestaan ilman ongelmia ja vielä kaveri tuli suokillansa mukaan, menimme toki hyvin rauhallisesti. Ehkä Petteristä tulee vielä ajoponi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti