18.1.2016

Klinikkareissujen välissä

On kulunut melkein kaksi kuukautta edellisestä klinikkareissusta. Jokainen päivä on ollut taistelua, yritystä saada Petteri kuntoon. Huomenna nähdään, onko taistelu tuottanut tulosta.

Ennen liikutusta olen antanut pienen heinätukon, ja silloin kun Petteri tarhasi yksin, vein pienen määrän heinää liikutuksen jälkeenkin ulos. Metsästin Psylliumia kuukauden verran, mutta loppujen lopuksi tulin siihen tulokseen, että helpommalla taas pääsee kun tilaa netistä. Lopulta Psyllium oli käsissäni 23.12, mutta en uskaltanut pyhiä vasten aloittaa kuuria, mikäli poni tulisi ähkyyn ja eläinlääkäriä tarvittaisiin. Aloitin kuurin siis 27.12. Sitä ennen olin antanut chia-siemeniä 2dl päivässä turvotettuna. Ensimmäisen Psyllium päivän jälkeen, tein mielenkiinnosta hanskatestin. Tuloksena oli kuitenkin vain siemenet hanskan pohjalla, ei siis hiekkaa. Tämä kertoo joko sen, että hiekkaa ei ole enää chia-kuurin jälkeen tai vastaavasti, että hiekka ei tule pois. Kaikesta huolimatta, päätin syöttää Psylliumit suunnitelmien mukaan, annostuksella 400g siementä noin kahdeksaan litraan vettä, syönnin varmistamiseksi olen antanut vain kivennäisen ja High fibre nutsin. Kuurin päätteeksi, päätin kolittaa Petterin, olihan suolisto ollut jo pitkään kovilla. Sain tallin yhdeltä hevoselta lantaa, jota laitoin ämpäriin, lisäsin 1kg sokeria ja 10l vettä. Drinksu sai viettää kolme vuorokautta kuivaushuoneessa pyyhkeen alla, jonka jälkeen siivilöin nesteen pyyhkeen läpi ja kastelin sillä iltaheinät. Aluksi Petteri pyöritteli heiniä, kiersi karsinaa ja katseli epäuskoisesti omistajaansa, mutta loppujen lopuksi alkoi närppimään heiniään. Tästä ei kuitenkaan suurempaa apua saatu.
"hiekkaa ei ole enää chia-kuurin jälkeen tai vastaavasti, että hiekka ei tule pois."
Pari viikkoa Psyllium-kuurin jälkeen voin vaan todeta, että joko poni on täynnä hiekkaa, mahahaava ei todellakaan ole parantunut tai suoliston koko bakteerikanta on kuollut. Lanta on samaa vesivelliä kuin ennen klinikkakäyntiä ja pepun, takajalat ja hännän saa pestä joka päivä. Satulavyötä kiinnittäessä poni yrittää syödä karsinan seinän tai kettingit ja pesupaikalla syödään seinä peppua pestessä. Minä olen tällä kertaa välttynyt ponin hampailta, eikä harjaaminen ole sitä kaikkein kamalinta hommaa. Mitä liikutukseen tulee, Petteri ei todellakaan vaikuta sairaalta; menohaluja on, takajalat polkee mukavasti alle ja kuskiakin kuunnellaan lähes aina. Ratsastaessa olen viime aikoina huomannut, kuinka joustavat liikkeet ponilla on! Olisi niin mukavaa päästä valmennukseen tai edes tunnille harjoittelemaan koulukiemuroita ja esteitä. Haluaisin nähdä, kuinka paljon olemme menneet eteenpäin sillä osa-alueella. Saataisiin vaihtelua maastoiluun ja raviradalla reenaamiseen.
Rentouttavan maaston jälkeen 17.1.2016
Olen tehnyt jo suunnitelmia, mitä kokeilen Petterin ruokinnan suhteen klinikkareissun jälkeen. Toki vaihtoehtoja on monia, koska en voi tietää missä mennään. Paras vaihtoehto olisi, että hiekkaa ei olisi enää yhtään! Hiekka on kuitenkin ollut meillä riesana niin monta vuotta, että jatkuva pelko hiekkaähkystä saa minut menettämään yöuneni. Uskon löytäväni ratkaisun muihin Petterin ongelmiin, kokeilemalla jos ei muuten.